keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Ensimmäinen viikko: Ei menny niinku Strömsössä, muttei huonostikaan!

Lukusuunnitelma: 18 viikkoa ja kertausviikko!
Olin ihan varma, että oisin ehtinyt kirjotittamaan ensimmäisellä lukuviikolla blogiinkin! Mutta toisin kävi. Lukemisessa oon kuitenkin pysynyt aikataulussa!

Aloitin lukemisen Anatomia ja Fysiologia -kirjasta.  Viime vuonna aloitin Puhuvasta ihmisestä, joka osoittautui helpommin omaksuttavaksi, ainakin suurimmaksi osaksi, siksi tänä vuonna käänteinen järjestys. Viime vuonna luin kirjan kerrallaan, mutta tänä vuonna on päättänyt lukea niitä rinnakkain. Oonkin tehnyt tällaisen lukusuunnitelman jo joulukuussa. Koska ite tykkään piipertää, käytin pelkän lukusuunnitelman tekemiseen yli tunnin. Miusta on kiva, kun sekin näyttää kivalta. Tämmöiset pienet jutut motivoi.


Käsitekortit helpottaa lukemista tosi paljon.

Kyselin syksyllä tuttavilta, millä tavoin kannattaa pääsykokeisiin lukea. Paras vinkki pänttäämiseen oli ehkäpä nää käsitekortit. Ensimmäisen viikon jälkeen luettuja sivuja oli 52 ja käsitteitä 57. Nää kirjan ensimmäiset kappaleet sisältää hurjan paljon enemmän käsitteitä, kuin mitä tulevat kappaleet sisältää, minkä vuoksi käsitekortteja on nyt jo noin monta. Tää on ollut ainakin miulle hyvä tapa oppia, suosittelen muillekin. Ite pelaan niillä tälllä hetkellä jonkin sortin muistipeliä: saan kääntää kortin, jos muistan käsitteen/saan kääntää kortin, jos osaan selittää käsitteen.




Aion lukea kummankin kirjan kerran läpi ja kertailla sitten mahdollisuuksien mukaan. En pyri lukemaan kirjoja useaan kertaan läpi, sillä alan helposti suorittamaan lukemista eli luen vaan eteenpäin ajattelematta ollenkaan, mitä edes luen. Harjottelenkin siis pääsykokeisiin nyt sen kaikkein rasittavimman sanonnan mukaan: "Kertaus on opintojen äiti", sillä, noh - ehkä se tosiaan on.

Tältä se näyttää, ku lukee kotona!
Ensimmäisen viikon luin kotona, aina kun vaan ehdin, viitenä päivänä viikossa. Nyt oon siirtynyt yliopiston kirjastolle Kaisataloon lukemaan, sillä kotona on liikaa houkuttimia tehdä kaikkea muuta ku lukea (yllättäen esim. siivoaminen tuntuu kamalan mielenkiintoiselta, toisaalta netflixissäkin ois sarjoja kesken..). Kirjastolla lukeminen oli alkuperäinen idea, ja tästä lähtien meen sinne varmasti paljon mieluummin, kuin luen kotona.

Palaan uudestaan jo tällä viikolla, koska on NIIN paljon kerrottavaa!

/Rosa

sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Kohti pääsykokeita ja niiden yli


Ensi viikolla se alkaa, taas!


Haen nyt toista kertaa Helsingin yliopistoon opiskelemaan logopediaa. Kaikki lähti liikkeelle siitä, kun syksyllä 2014 päätin aloittaa logopedian sivuaineopinnot yliopistossa. Sivuaineopintoja aloittaessa miulla ei ollu mitään hajua, mitä logopedia oikeastaan on, mutta jo ensimmäiset kurssit tempas mukaan mielenkiintoisuudellaan ja sillä tiellä ollaan - sivuaineesta tuli kiinnostavampaa kuin pääaineesta. hups.


Tänä vuonna pääsykoekirjoja on jälleen kaksi ja ne on samat, kuin viime vuonnakin:

Anatomia ja fysiologia. Rakenteesta toimintaan. WSOY/SanomaPro. Leppäluoto, J., Kettunen, R., Rintamäki, H., Vakkuri, O., Vierimaa, H., & Lätti, S. 2013 tai 2015.

Puhuva ihminen. Puhetieteiden perusteet. Otava. Aaltonen, O., Aulanko, R., Iivonen, A., Klippi, A. & Vainio, M. 2009 tai 2014.

Puhuvan ihmisen ostin itselleni sivuaineopintoja ja pääsykoelukua varten jo viime vuonna, ja Anatomian ja fysiologian löysin ennen joulua tori.fi:stä. Viime vuonna lainasin tuon jälkimmäisen logopedian opiskelijalta, mutta tänä vuonna päätin hankkia omaksi, kun siitä kuulemma on hyötyä myös opinnoissa ja nyt voin tehdä omia merkintöjä.

Pääsykokeet järjestetään maanantaina 16.5.2016, aikaa lukea on siis kaikenkaikkiaan 19 viikkoa. Tänä vuonna oonkin pyhittänyt koko kevään lähes yksinomaan pääsykokeisiin valmistautumiseen.

Suunnitelma on toistaiseksi selkeä. Lukusuunnitelma on valmis, kirjat on hankittu, kartonkia ja paperia on löytyy, sekä yks erikoistussi on hankittu. Motivaatiota on, intoakin vielä. Tietoa ja taitoa sivuaineopinnoista ja viime vuoden kokemuksista on, joten jännityksellä odotan, mitä tästä tulee. Toivottavasti kivaa ja toivottavasti miusta tulee vielä joku kaunis päivä puheterapeutti.

Näillä mietteillä

/Rosa